Olen ollut lapsesta saakka hyvin herkkä ja reagoinut vahvasti kehon ja mielen kautta asiohin jotka tapahtuvat ympärilläni. Olen aina nähnyt ihmiset kokonaisuutena ja kokenut, että meissä on paljon enemmän kuin vain se, minkä voimme nähdä ja järjellä selittää.
Minulle henkisyys on paljon enemmän kuin rentoutumisharjoituksia tai positiivista ajattelua. Se sisältää myös näkemyksen siitä, että ihmisessä on jotain, mikä ulottuu fyysisen kehon ja mielen ulkopuolelle.
Olen työskennellyt yli 16 vuoden ajan valmentajana ja ihmisten hyvinvoinnin parissa myös henkisen työskentelyn äärellä. Näiden vuosien aikana olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, ettei mikään yksittäinen harjoitus tai henkinen kokemus tee meistä valmiita. Merkityksellistä on se, miten opimme tuomaan kokemamme ja oivaltamamme osaksi ihan tavallista elämää ja arkea.
En tarjoa henkisyyttä palveluihini lisättynä mausteena. Se on osa sitä perustaa, jolle työni rakentuu.
Miksi haluan tuoda tämän näkökulman myös synnytykseen?
Synnytykseen voi valmistautua monella tavalla. Voimme perehtyä fysiologiaan, harjoitella erilaisia kehollisia keinoja ja miettiä etukäteen, millaista synnytystä toivomme.
Kaikki tämä on tärkeää, mutta pelkän tiedon varaan varaaminen ei valmista antautumaan synnytyksen intensiivisillä hetkillä..
Jokaisessa synnytyksessä tulee vastaan myös hetkiä, jossa kaikkea ei voi enää hallita järjellä tai tahdonvoimalla. On kohdattava oma keho, omat tunteet, epävarmuus ja tuntematon ja on uskallettava heittäytyä tietoisen ajattelun ulkopuolelle.
Sama pätee vanhemmuuteen.
Lapsen syntymän myötä syntyy myös uusi vanhempi. Se ei ole vain uusi rooli, vaan usein hyvin syvä muutos siinä, miten näemme itsemme, elämämme ja oman paikkamme maailmassa.
Vanhemmuus voi nostaa meissä pintaan asioita, joita emme osanneet odottaa: omia lapsuuden kokemuksia, suhteita omiin vanhempiimme, pelkoja, riittämättömyyttä, vahvuutta ja valtavasti rakkautta.
Ja joskus se voi avata myös jotain paljon vaikeammin sanoitettavaa.
Tämä ei ole minulle vain teoriaa
Toisen raskauteni aikana koin hyvin vahvan yhteyden syntyvään lapseeni – ehkä sitä voisi kuvailla parhaiten, että tunsin yhteyttä hänen sieluunsa.
Tämän yhteyden kautta minussa alkoi nousta pintaan paljon asioita, joita minun oli aika kohdata omasta lapsuudestani ja suhteestani omiin vanhempiini ja perheeseeni. Samalla jouduin katsomaan myös omaa vanhemmuuttani ja sitä, millaiseksi itse halusin kasvaa.
Muistan kerran tunteneeni vauvan vahvasti läsnäolevana ja keskustelin vauvalle ja muistan ihmetelleeni sitä viisautta, jonka koin hänessä. Sanoin ääneen:
”Miten minusta voi tulla äiti jollekin noin viisaalle sielulle, kun itse olen ihan keskeneräinen? Missä on opas siihen, kuinka kasvattaa sielu?”
Nauroin ajatukselle – mutta samalla tiesin ajattelevani sitä ihan oikeasti.
Tuosta kysymyksestä alkoi minussa uudenlainen työskentely vanhemmuuden, sielun ja oman kasvun äärellä. Aloin kirjoittaa ja kanavoida tekstejä siitä, mitä tapahtuu meissä itsessämme, kun uusi ihminen syntyy elämäämme. Aloin myös perehtyä tarkemmin synnytyksen aikana tapahtuviin muutoksiin meidän hermostossamme, kuinka menneet kokemukset vaikuttavat kehoomme ja kuinka syviä solmuja synnytyksen äärellä voikaan nousta pintaan.
Tämä kokemus muutti pysyvästi sitä, miten itse näen syntymän.
Lapsen syntymän rinnalla tapahtuu myös vanhemman syntyminen.
Ja juuri tätä sisäistä muutosta haluan työssäni olla kannattelemassa.
Miten henkisyys sitten näkyy palveluissani?
Henkisyys ei tarkoita palveluissani yhtä tiettyä menetelmää tai sitä, että tekisimme jokaisella tapaamisella samanlaisia harjoituksia.
Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että voimme katsoa sinua kokonaisena ihmisenä – myös niitä puolia, joita ei voi erottaa toisistaan vain kehoksi, mieleksi tai tunteiksi.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:
Kehon ja hermoston työskentelyä.
Voimme tutkia, millainen turvallisuuden kokemus kehossasi on, miten hermostosi reagoi jännitykseen ja pelkoon ja millä tavoin voit vahvistaa yhteyttä omaan kehoosi ennen synnytystä.
Tunteiden ja oman historian tutkimista.
Raskaus ja vanhemmuuteen valmistautuminen voivat nostaa pintaan asioita omasta lapsuudesta ja suhteista omiin vanhempiin. Niitä voidaan pysähtyä kohtaamaan ja ymmärtämään, jotta kaikkea vanhaa ei tarvitse tiedostamatta siirtää omaan vanhemmuuteen.
Intuition ja sisäisen tiedon vahvistamista.
Voimme harjoitella kuuntelemaan sitä, mitä sinä itse tiedät ja tunnet, vaikka ympärillä olisi paljon muiden mielipiteitä, ohjeita ja odotuksia.
Yhteyttä vauvaan.
Jos koet vauvan kanssa yhteyden jo raskausaikana, sille on minun kanssani tilaa. Voimme tutkia esimerkiksi mielikuvien, intuition, energian tai sieluyhteyden kautta sitä, millaisena yhteys vauvaasi sinulle näyttäytyy.
Energia- ja chakratyöskentelyä.
Jos nämä ovat sinulle luontevia tapoja hahmottaa itseäsi, voimme työskennellä myös niiden kautta ja tutkia esimerkiksi sitä, missä kohtaa kehossa tai energiassa koet jännitystä, pelkoa tai lukkiutumista.
Henkisiä harjoituksia ja intuitiivista työskentelyä.
Meditaatiot, mielikuvatyöskentely, erilaiset tietoisuusharjoitukset tai työskentely henkisten auttajien kanssa voivat olla osa valmennusta silloin, kun ne tuntuvat sinusta omilta.
Kaikkia näitä ei tietenkään tehdä kaikkien kanssa.
Sinä määrittelet sen, kuinka syvälle haluat mennä.
Sinun ei tarvitse ajatella samalla tavalla kuin minä
Vaikka minulla on vahva oma henkinen maailmankuvani, en odota asiakkaideni jakavan sitä.
Toiselle henkinen työskentely voi tarkoittaa ennen kaikkea kehon kuuntelemista, hermoston rauhoittamista ja omien tunteiden kohtaamista.
Toiselle se voi tarkoittaa intuitiota, yhteyttä vauvaan, energioita, chakroja tai vaikka henkisiä auttajia.
Jollekin se voi olla jotain sellaista, jolle ei vielä edes löydy sanoja.
Ei ole valmista oppia siitä, millainen sinun pitäisi olla, tärkeintä on kuunnella syvemmin sitä, kuka olet, mitä kannat mukanasi ja millaiseksi olet itse syntymässä vanhemmuuden myötä.